Kisailua kerrakseen

Hiihto on mun yksi lemppariharrastukseni ja myös sen seuraaminen. Tänä vuonna päästiin seuraamaan paikan päällä kolmet kisat jotka ei ihan ”pelkkää” kisailua olekaan vaan totista totta ja hurjaa traagista kamppailua.

Aloitimme lähiseudun SM-hiihdoista Keuruulta josta jo mainitsinkin aiemmassa postauksessa.

Sitten tuli se huipennus kun Joulupukki järjesti meille liput Lahden MM-kisoihin ❤

Ja niin kisapipo päähän ja menoksi. Päivän kilpailumatkoina oli naisten (7,5 km + 7,5 km) ja miesten (15 km + 15 km)  skiathlon jossa ensin hiihdetään perinteistä ja sitten vaihdetaan sukset ja hiihdetään vapaalla tyylillä. Mäkihyppyäkin oli mutta sitä emme jääneet enää katsomaan kun olisi paluu mennyt niin myöhään. Ehdimme kotiin katsomaan sitä telkun ääreen.

Tunnelma on usein hieno telkkarin ääressäkin mutta stadionilla se on ihan huikea.

Päivän voittajat olivat Norjan Marit Björgen ja Venäjän Sergei Ustjugov. Krista Pärmäkoski toi hopeaa ja voitte vain kuvitella mikä tunnelma oli stadionilla! ❤ ❤ Kyllä oli tunteet pinnassa ja tippa linssissä 🙂

Tässä voittaja Sergein tyylinäyte.

Miesten hopeaa vei kovan kamppailun ja epäonnisten sattumuksien jälkeen Martin Johnsrud Sundby.

Pronssikamppailu olikin sitten vielä hurjempaa ja sen nappasi Norjan Finn Hågen Krogh. (hieno nimi, Finn!)

Päivän paras suomalainen mies oli Lari Lehtonen, sija 9, hienoa! Matti Heikkisen sijoitus oli 18.

Screeniltä näki lähikuvaa!  🙂

Huonolaatuiset kuvat on kännykällä otettuja. Se ei tykkää zoomailusta ;(  Mulla oli mukana myös järkkäri ja räpsin sillä innoissani ”hienoja” kuvia kunnes huomasin jonkin tekstin ruudulla. Siinä luki: ei muistikorttia. Voi ei minua hölmöä! Vaan ei hätää, muistin että muistikortti on lompakossani 🙂 Mutta voih! Lompakkoni oli autossa parkkipaikalla! Voi minua hölmöä! Lahden MM-kisat, hyvät paikat ja minä unohdin muistikortin autoon! Olin tarvinnut muistikorttia käsitellessäni kotona kuvia enkä muistanut sitä laittaa takaisin kameraan. Niin ja kaikenkukkaraksi laskiaispullat repussa olivat eläneet omaa elämäänsä ja koko reppu kameroineen oli kermavaahdossa. Voi minua! Mutta kisat oli hienot kaikesta huolimatta 🙂

Sukset ojossa. Kelpais kyllä mullekin!

Näitä kuvia oli sitten hieno katsella telkkarista! Hyvä Iivo!

Sitten taas kisapipo päähän ja kohti Kontiolahtea. Suomihan sai kevään maailmancupin ampumahiihtokisat Kontiolahdelle jotka piti olla Venäjällä mutta erinäisistä liika-annostuksista johtuen kisat siirrettiin Kontiolahdelle.

Tunnelma oli sielläkin mahtava vaikka meidän Kaisalla ei mennytkään ihan nappiin tällä kertaa.

Miesten suurella ennakkosuosikilla, Martin Fourcadellakaan ei mennyt ihan kutiinsa.

Ampumapenkalla jännitys tiivistyy kun siellä ampuillaan huteja vaikkei pitäis 😉

Naisten ennakkosuosikilla Laura Dahlmeierilla piti kutinsa, tälläkin kertaa.

Päivän voitto miesten takaa-ajossa meni myös Saksaan Arnd Peifferille.

Kisojen päätyttyä alkoi aikamoisen hidas paluumatka. Parkkipaikoille oli käveltävä pari kilometriä ja ruuhka oli aikamoinen. Alkumatkan autoilun kaksi ensimmäistä kilometriä kesti yli tunnin. Mutta pikkuhiljaa päästiin väljemmille vesille jossain Joensuussa.

Yöpaikaksi olin varannut meille huoneen Valamon luostarista jonne saavuimme illansuussa.

Aamiaisella ei ollut mitään kiirettä minnekään, massu täyteen ja sitten kotia kohti.

Aamu valkeni kauniina ja aurinkoisena. Seuraavia kisoja odotellessa. 🙂

Jäisiä retkiä

Retkeily on mun mielestä ihanaa mihin tahansa vuoden aikaan, se on varmasti tullutkin jo lukijoilleni selväksi 🙂 Mutta talviretkeily on vielä jotenkin erityisempää. Liekö johtuu siitä että rakastan talvea yli kaiken vai siitä että silloin ei retkeillessä häiritse itikat!

Tänäkin talvena on tullut retkeiltyä niin lähimaisemissa kuin vähän kauempanakin. Jää on ollut yksi suuremmoinen elementti joka on korostunut tänä talvena vähäisen lumen ja vesikelien myötä. Tässä joitakin kuvia jo tutuksi käyneiltä retkikohteilta joissa jää on merkittävässä asemassa.

Hitonhauta on yksi joka kevättalven lempparikohteista. Se on joka vuosi aivan eri näköinen ja värinen. Tällä kerralla jääseinämät hohtivat vihreänä. Hieman oli tullut edellisenä yönä lunta joka peitti osittain jäänpinnan.

voqh2615

img_4251

img_4209

Kalliossa on luola jonka eteen oli rakentunut jääportti.

img_4261

Pieni lampi/lätäkkö rotkon pohjalla oli umpijäässä mutta jää oli pohjaan saakka aivan peilikirkasta ❤

aihk1562

mcfe0138

pfpi2366

Aiemmista Hitonhauta-retkistä voitte halutessanne lukea täältä:

https://60luvunnahkahousut.wordpress.com/2016/03/29/hitto-menninkaisen-valtakunnassa/

Ja täältä:

https://60luvunnahkahousut.wordpress.com/2015/03/18/revontulia-ja-retkeilya-hitonhaudalla/

img_4250

Paluumatkalla näin suuria jälkiä metsässä ja arvelin niiden kuuluvan karhulle mutta Metsästäjä oli jo ehtinyt loikkia ties minne eikä kuvistani päätellen uskonut juttujani karhusta. Höh, niinkuin minä en tietäisi millaiset jäljet karhulla on. Putsattuani edellisyön lumet pois jäljestä, löytyi sen alta jopa kynsien koloja!!! Minä kyllä tiedän!

ufeo4316

Karhuteemalla siis jatketaan retkeilyä. Karhunahas on myös aivan ihastuttava retkipaikka josta myös olen kertonut aiemminkin täällä:

https://60luvunnahkahousut.wordpress.com/tag/karhunahas/

img_1893

usjc2997

Karhunahtaalla on myös pieni kallionjyrkänne ja sen alapuolella pieni lampi. Sen seinämät ovat myös aivan upeasti jäätyneet ja lähistöllä sijaitsee pieni koski joka pauhusi jäämassojen keskeltä.

cqvf7391

img_3570

img_3584

img_4319

Lähistöltä löytyy myös pieni hirsimökki ja viehättävä sauna. En tiedä kenelle ne kuuluvat mutta näyttivät autioituneilta.

xynt9891

Metsässä katiskat olivat kuin tilataidetta konsanaan 🙂

uogb8773

Päijänteen jäällä on ollut myös ihanaa retkeillä milloin potkukelkalla, suksilla tai retkiluistimilla. Tämän saaren,  johon johtaa aurattu jäätie, nimi on hienosti Konjakki. Se on Jyväskylän Järvipelastusseuran tukikohta.

oysv6117

Päijänteen jäällä on tilataidetta vähän siellä sun täällä 🙂

img_3376

cyeg7254

Evästys ja nuotiotuli on aina yksi retkeilyn tärkeistä toimista. Päijänteen rannoilla ja saarissa nuotiopaikkoja on riittämiin 😉

img_3565

Talviretkeily alkaakin olla jo lopuillaan ja alkaa kevätretkeily. Silloin mm. lintujen paluumuutto on yksi retkeilyn ihana kohokohta ❤

Iloa kevääseen!

 

 

 

Parin kuukauden sekalaista

Hei, mitä mulle kuuluu?

Höh, siitä on tasan kaksi kuukautta kun olen mitään tänne kirjoitellut mutta ilokseni olen huomannut että blogiani on silti käyty lukemassa ihan päivittäin ❤ Kiitos kaikille teille jotka ovat jaksaneet käydä kurkkimassa onko tullut mitään uutta ❤ ❤

En todellakaan ole saanut aikaan uusia postauksia ja nytkin laitan enemmän kuvia kuin sanoja.

Niin mitä mulle siis kuuluu? Talvi on mennyt hujauksessa ja olen nauttinut siitä kaikin tavoin paria flunssaa lukuunottamatta. Niin ja molemmista silmistä irtosi lasiainen, toinen siis repäisi verkkokalvoonkin reiän joten se piti paikkuuttaa silmäpolilla laserilla. Nyt on toisesta silmästä irtoamassa ja katsotaan tuleeko polikäynti taas. Ääk, mälsää!

Olen tietysti hiihdellyt mutta täällä ei ole paljoa päässyt siitä nauttimaan kun lunta on ollut niin vähän ja viimeisetkin ladut huonossa kunnossa joten luistimet ovat olleet nyt kovassa käytössä 🙂

img_3604

Ja piti sitten suunnistaa Lappiin taas hiihtämään mutta sehän on aina niin mukavaa 🙂

Kelit vaihtelivat aurinkoisesta usvaiseen.

amzs6691

img_3601

Usvassa hiihtäminen oli huisin jännittävää.

img_2426

Pohjois-Ruotsin kautta kotiin.

img_2448

Siellä oli mm. hauskan muotoisia latorakennuksia 🙂

img_2461

Kotimaisemissa kun ei ole niin paljoa päässyt hiihtämään niin olen luistellut ja potkukelkkaillut kovasti.

img_3305

img_3599

qjbu6936

Ja tietenkin retkeillyt. Talvi on mahtavaa retkeilyaikaa ❤

img_1893

usjc2997

Olen niin hurahtanut valokuvaukseen että liityin Instagrammiin jossa toivottavasti myös sinä vierailet katsomassa kuviani ❤ Se onkin ehkä yksi syy miksi tämä blogi on jäänyt vähemmälle huomiolle koska se Insta on vaan niin helppo eikä sinne kuvien lataaminen kestä edes kauan. Kiitokset Insta-ideasta kuuluu tänne: https://motoblogi.wordpress.com/  Kiitos Tommi!

Järkkäriä en kyllä ole oppinut käyttämään kunnolla enkä yleensä sitä jaksa missään kuljettaakaan joten minä räpsin puhelimellani kuvia ainakin toistaiseksi. Eihän sitä tiedä jos vaikka saisi vielä joskus uuden pikkuruisen kamerankin…

Laitan tähän muutaman talviotoksen ja tietenkin selfien 🙂

img_3156

img_3153

img_1063

img_2181

img_3371

img_3161

img_3047

img_3036

img_3286

frmn4539

Ja karvalakki kirpparilta 🙂

img_1695

Niin ja tämän vuoden ajokauden avasi taas tammikuussa perinteiset Rompepäivät ja minä tietenkin mukana 🙂 Ostokset jäivät muutamaan pinssiin ja kangasmerkkiin mutta päivän siellä sai taas mukavasti kulumaan tuttuja tapaillen ❤

img_3597

Hyvää musaa on käyty kuuntelemassa myös mm. Erja Lyytistä 🙂

dyvs5044

Eikä unohdeta Morfoa ❤ Morfo oli kirjoittanut Joulupukille että se haluaisi discopallon ja arvatkaapa mitä? No niin tietysti, kyllä Joulupukki lukee kaikki kirjeet ja niin sai Morfo oman discopallon joululahjaksi ❤

img_1664

Morfo muuten voi oikein hyvin ja muistutan että siitähän tulee pian kolme vuotta kun se muutti luokseni! Eli ei mikään eilisen teeren etana ❤

Kevät tekee tuloaan kohisten ja talvisisustus katoaa mm. parvekkeelta ja ensimmäiset narsissit ovat jo ruukuissaan. Rakastan talvea mutta kyllä nyt jo odotan kevättä vaikka se tietääkin taas lisää vuosia itselleni 😉

img_2036

Kippis keväälle!

img_2866

Kävimme Metsästäjän kanssa ottamassa vähän ”ennakkoa” ensi viikonlopun Lahden MM-kisoja varten Keuruulla Hiihdon SM-kisoissa.

img_2601

No hupsista, mikäs se on voittajan tuuletellessa 😀

img_3598

Ja viikonloppuna kohti suurempaa… Hienoa, tuuletan!

yeze3967

Mutta tuosta voittamisesta tulee väkisinkin mieleen suorittaminen ja siitä taas eräs ärsyttävä asia 😦  Vaikka mun ei pitänytkään täällä pohtia niitä negatiivisia asioita mutta kerron nyt kuitenkin. Silloin kun minä liityin siihen Instagrammiin niin kerrottuani siitä eräälle tuttavalle, hän kysyi ensimmäisenä että kuinka paljon mulla on seuraajia! Silloin mulla iski se piru ja sanoin vaan että mene katsomaan. Mua sieppas, tiedän kyllä että monet siellä ovat saadakseen huimia määriä seuraajia/tykkäyksiä mutta minä en ole koskaan innostunut sellaisesta suorittamisesta. Minä tykkään kuvata ja se on nyt toistaiseksi paikka jossa julkaisen kuviani. Saatanpa joskus tehdä jonkun muunkin kansion nettiin jos siltä tuntuu. Tykätään niistä tai ei.

Ja samantapainen ilmiö toistuu taas pian keväällä. Aina joku kysyy kuinka paljon tuli hiihdettyä talven aikana tai syksyllä aina joku kysyy kuinka paljon tuli ajettua moottoripyörällä! Tai kuinka paljon vaelsit, meloit, pyöräilit ym. ym. Mua ärsyttää! Minä en laske kilometrejä, en! Mun ei tarvitse muistaa kilometrejä koska kyllä mun sydän muistaa ne mukavat hetket, muuta ei tarvita ❤ Minä teen asioita joista tykkään siksi että tykkään, en siksi että suoritan tai että haluaisin todistaa jotain itselleni tai muille. Yritän nauttia kaikesta kaikin siemauksin. Joskus nelikymppisenä harrastin hiihtoa suorittaakseni jotain? (en tiedä kyllä mitä) Lopputulos oli se että hiihdin itseni ylikuntoon, sydämen rytmi oli lenkille lähtiessä jo 160 ja lopussa 180. Verenmaku oli oikeasti suussa, se ei ole vain sanonta. Ja mikä kummallisinta, hiihtäminen ei ollut enää kivaa mutta nyt olen siitä jo vanhentunut ja ehkä hiukan viisastunutkin  😉 ja hiihtäminen on taas kivaa enkä ole sen jälkeen laskeskellut… ❤  Äh, mutta ärsytysasiat nyt pois ja takaisin tykkäämieni asioiden pariin…

Mitä sinulle kuuluu?

Ihanaa kevään odotusta sinullekin rakas lukijani ❤  Palaan jossain vaiheessa taas tännekin 🙂

img_3593

Pikavisiitti Tallinnan joulumarkkinoilla

Kävimme joulukuun alussa rakkaan ystäväni kanssa pikavisiitillä perinteisillä Tallinnan joulumarkkinoilla. Lähdimme matkaan Jyväskylästä bussikuljetuksella ja yön vietimme laivassa. Aamulla ihanan ja runsaan aamupalabuffetin jälkeen nousimme maihin mutta aikaa Tallinnassa meillä oli vain muutama tunti ennen laivan paluuta.

Niin siinä sitten yritimme juosta ”tärkeimmät” emmekä ehtineet oikeastaan juuri mihinkään 😉

Tallinnan perinteiset joulumarkkinat olivat reissun pääasiallisin syy ja siellä vietimmekin jonkun tovin.

img_0186

Kovin ”jouluiselta” ei Tallinnassakaan tuolloin näyttänyt kun kova puuskittainen tuuli vihmoi tihkuvaa sadetta taivaalta. Tunnelma torilla oli kuitenkin leppoisa.

pulh5697

wxds5675

img_0179

Ihastelin mm. kauniita kransseja,

img_0098

lampaantaljoja, tietysti :),..

img_0094

herkkuja, tietysti…

img_0093

sekä iki-ihanaa karusellia johon teki niin kovasti mieli mennä mutta en kehdannut 😉

img_0171

Niin kiire ei pidä olla etteikö kukkia ehdi ihastella ❤

img_0178

img_0264

Kiertelimme vähän siellä sun täällä…

img_0180

mutta emme ehtineet nauttimaan Tallinnan Vanhasta kaupungista niin kuin pulut konsanaan 🙂

img_0260

Minun tarkoitukseni oli ehdottomasti myös käynti Natura Siberica-liikkeessä ja hupsis tupsis, siinähän me yhtäkkiä seisoimmekin jo ovella 🙂

img_0068

Minä olin ihan liekeissä ja olisin halunut kaiken sieltä … aaah! ❤

ovsr6861

Kassillinen kuitenkin lähti mukaani sisältäen joululahjoja itselleni ja Metsästäjälle ❤

img_0071

Metsästäjä saa mm. nämä ihanuudet ❤

img_0265

Paluumatkalle lähdimme puolen päivän jälkeen. Merenkäynti oli aika hurja kovan tuulen vain yltyessä. Mulle tuli jo ihan yäk-olo 😉

img_0162

Joulukuusi kotikokkien mieleen 🙂

img_0262

Nautimme laivalla hyvän ruoan lisäksi hyvästä juomasta…

img_0261

ja hyvästä musiikista vielä ennen satamaan saapumista.

img_0142

img_0161

Paluumatkalla koimme ikävän tilanteen kun bussimme törmäsi tietä ylittävään hirveen. Me matkustajat ja kuljettaja selvisimme säikähdyksellä mutta hirvi ei. Kotona Metsästäjän kanssa kilistimme menehtyneen hirven muistolle ❤

img_0220

Ihanaa ja lämmintä Joulua Teille kaikille!

T: 60-luvun nahkahousut 🙂

img_0114

 

 

Viikonlopun viettoa kansallispuistoissa

Marraskuun alussa teimme Metsästäjän kanssa pienen viikonloppureissun Itä-Suomeen. Ensiksi kävimme koluamassa Patvinsuon Kansallispuistoa. Blogiani seuranneet ehkä muistavatkin suuren rakkauteni soita kohtaan. Ja mitä isompi suo, sen parempi. Patvinsuo on todellakin suuri ja sen kiertämiseen pitäisi kyllä varata useita päiviä.

Patvinsuo oli myös uskomattoman kaunis ja hiljainen. Tähän aikaan vuodesta ei ollut ruuhkaa retkeilijöistäkään. Kuvittelin mielessäni millainen se on alkukesällä kun suopursut kukkivat!

Keli oli kuulas, muutama pakkasaste ja ensilumi oli satanut myös Patvinsuolle. ❤

img_9506

hwff9177

img_8240

img_8277

lisf6844

cyim0369

Laavulle saavuttuamme aurinko painui jo horisonttiin ja läheiseltä lintutornista ehti vielä nähdä upean auringonlaskun.

Sitten olikin jo nälkä ja kahvit tulille. Olin väsänyt salaatit makkaran kera ja syksyn ensimmäiset joulutortut kahvin kanssa 🙂

ofgw4132

Yösijan olimme varanneet Hotelli Pielisestä joka sijaitseen Lieksan Vuonislahdessa. Se oli vaatimaton hotelli mutta ihan käypä yöpymiseen. Ja mikä mukavinta, saavuttuamme pääsimme heti saunaan. Se teki terää retkipäivän päätteeksi. Iloinen yllätys löytyi myös saunaosastolta, siellä oli uima-allas. Ai että oli ihanaa 🙂

img_8271

img_8276

Aamulla runsaan aamiaisen jälkeen suunnistimme kohti Kolia. Kolilla onkin tullut käytyä jo useamman kerran mutta aina sinne on niin mukava palata. Ja sielläkään ei ollut tungosta turisteista tähän aikaan vuodesta.

img_8299

img_8377

hobz7488

img_8321

img_8378

img_8317

img_8320

Lumitykit oli täydessä toiminnassa tehden laskettelijoille lunta rinteeseen. Ilma oli sakeana lumisumusta.

img_8381

img_8371

Kotimatkalla ihailimme vielä jäätyviä Pielisen rantoja.

img_8392

img_8391

Valokuvausta varten piti pysähtyä myös mm. Polvijärvellä tien varrelta bongattuani vanhan ränsistyneen myllyn joka vaati ehdotonta tutkimusretkeä 🙂

img_9088

img_9094

Ja kävimme vielä Valamon Luostarissa syömässä että jaksoimme kotiin asti. Tietysti myös pari pulloa Valamon punaista juomaa kotiinviemisiksi lähti mukaan 🙂

img_8498

img_8419

img_8420

Valamossa on aina niin maittavaa kotiruokaa tarjolla. Tässä salaatttia, uunimuikkuja, kasvispyöryköitä ja ohrasörsseliä 🙂 Valamon hapankaali ja kotikalja ovat kyllä niitä parhaita 🙂 Jälkiruoaksi kahvia ja iso kulhollinen omenapaistosta vaniljakastikkeen kera ❤ Ai että taas jaksaa 🙂

img_8363

Varkauden kautta kotiin ihaillen auringonlaskua ❤

gtwl7273

Kotiin päästyämme olikin jo pilkkopimeää ja illalla vielä lämmitimme saunan ja lasillisen Valamon punaista juomaa nassuun niin kyllä uni maittoi makoisasti 🙂

Piknikiltä talviunille

(Tämä blogikirjoittelukin taitaa olla melkein kuin talviunilla!!) Tämä postaus kertoo kuitenkin kuinka päätin ajokauden Bonnien kanssa. Moottoripyörät lähtivät lokakuun alkupuolella talviunille vaikka kuinka yritin sitä viivyttää. Iltapäivisin lämpötila nousi hetkeksi sellaisiin lukemiin että pääsi pikku lenkille mutta niin vain sitä oli luovutettava ja laitettava pyörät talvisäilöön.

Tein Bonnien kanssa pienen piknik-retken

imwk8279

img_6553

syksyn viimeisen ajelun kunniaksi ja kävimme Keski-Suomen ainoalla myllymuseolla Uitamonkosken Myllyllä Multialla,

img_6441

img_6434

josta olen aiemminkin postannut:

Kevään ensimmäiset ilometrit japanilaisittain

Moottori käyntiin ja menox

Myllypiha ja vanhat rakennukset ovat todella viehättäviä lukuunottamatta päärakennusta joka on todella ränsistynyt ja nyt siellä oli tehty ilkivaltaakin. Sisään oli murtauduttu, ikkunoita rikottu ja tavaroita heitelty ympäriinsä. En viitsinyt ottaa edes kuvia kun näky oli niin ikävä.

img_7058

img_7060

img_6565

Näin päättyi tämän vuoden ajokausi hieman nostalgisissa tunnelmissa. Päivä oli kaunis ja Bonnien kanssa piknik oli mukava joten ihan hyvillä mielin Bonnie lähti talviunille ja minä taas odottamaan ihanaa talvea ❤ ❤ ja sen tuomia rientoja 🙂

img_6554

img_6556

Paluumatkalla kävin vielä kurkistelemassa erään autiotalon pihapiiriä ja ikkunoita. Jotenkin tämä pieni talo kiinnittää huomioni aina siitä ohi ajaessani. Se on niin yksinäinen ja aivan kuin se kutsuisi pysähtymään ja kuuntelemaan sen tarinaa.

img_6507

Ikkunasta katseli edellenkin liuta pieniä nukkeja ohikulkevaa elämää niinkuin ovat jo vuosia sieltä katselleet.

img_6508

img_6514

Kenties ensi keväänä sen aitan seinustalla olevaan lintukotoon (kenties katollekin) muuttaa uusia asukkaita ja elämä jatkuu pienen autiotalon pihamaalla. Taidanpa käydä kurkkimassa siellä taas ensi keväänä 🙂

img_6592

Niin ja käyn kyllä kurkkimassa myös Teidän ihanien blogejakin aina kun siihen aikaa löydän ja yritän välillä laittaa tännekin jotain luettavaa. Käythän katselemassa 🙂

Lukemisiin 🙂

 

 

 

Motopark Raceway

Motopark Raceway on moottorirata, joka sijaitsee Itä-Suomessa Pieksämäen Virtasalmella jonne Jyväskylästä tulee matkaa n. 120 km.  Asfaltoidun radan pituus on 3516 metriä. Motoparkin rata avattiin vuonna 1987 ja alkuvaiheessa alueella oli vain suora kiihdytysrata, joka oli valmistuessaan ainoa pelkästään kiihdytysautoilulle varattu moottoristadion Euroopassa ja Suomen ensimmäinen kiihdytysrata.

http://www.motopark.fi/

img_6033

img_6029

Motoparkissa on normaalien ajopäivien lisäksi melupäivät.

Motoparkin normaalit ajopäivät sopivat parhaiten harrastajamotoristeille ja –autoilijoille. Normaalit ajopäivät eivät sovellu kilpa-ajojen täysivauhtiseen harjoitteluun, jolloin sallitut melurajat ylittyvät. Normaalina ajopäivinä sallittu ohiajomelun enimmäismäärä on 96,9 desibeliä dB(A). Melupäivinä äänen voimakkuuden ylärajaa ei ole. Myös melupäivät ovat yksittäisen motoristin ja autoilijan käytettävissä silloin, kun ne eivät ole varattu kilpailuihin, kilpa-ajojen harjoituksiin, tapahtumiin, kerhoille eikä yrityksille.

img_6027

img_6322

Minä pääsin erään ystäväni kyytiin Motoparkin radalle. Hän on harrastanut jo vuosia rata-ajoa moottoripyörällä ja viime kesänä hän vaihtoi moottoripyöränsä autoon joka soveltuu niin rata- kuin tieliikennekäyttöönkin.

img_6034

Ei kun menoksi!

tfij5140

dfhl8094

Siis se oli ihan kamalaa! Ei musta tule ikinä kartanlukijaa. Ei mua siis se vauhti pelottanut lainkaan mutta viiden kierroksen jälkeen mulle tuli niin ällö olo että teki mieli oksentaa. Kahdeksan kierrosta kestin ja sitten mulle riitti.

caik5945

Voittajan tuuletus kun en oksentanut 🙂

cfmj8580

Pahinta oli toinen toistaan seuranneet mutkat ja shikaanit (=hidastemutka)

img_6031

Pitkällä kiihdytyssuoralla ystäväni sai mittariin 185 km tunnissa mutta minä en ollut enää siinä vaiheessa kyydissä.

img_6030

Kotimatkalla kävimme syömässä Jari-Pekan liikenneasemalla enkä voinut syödä kuin muutaman ranskalaisen ja keltaista jaffaa… 😉

img_6035

Mutta muuten oli mukava päivä ja saimme ajaa ylhäisessä yksinäisyydessämme koska radalla ei ollut tuona päivänä muita ajajia lainkaan. Taidanpa kokeilla ensi kesänä moottoripyörällä… 😉