Marraskuun alussa teimme Metsästäjän kanssa pienen viikonloppureissun Itä-Suomeen. Ensiksi kävimme koluamassa Patvinsuon Kansallispuistoa. Blogiani seuranneet ehkä muistavatkin suuren rakkauteni soita kohtaan. Ja mitä isompi suo, sen parempi. Patvinsuo on todellakin suuri ja sen kiertämiseen pitäisi kyllä varata useita päiviä.
Patvinsuo oli myös uskomattoman kaunis ja hiljainen. Tähän aikaan vuodesta ei ollut ruuhkaa retkeilijöistäkään. Kuvittelin mielessäni millainen se on alkukesällä kun suopursut kukkivat!
Keli oli kuulas, muutama pakkasaste ja ensilumi oli satanut myös Patvinsuolle. ❤
Laavulle saavuttuamme aurinko painui jo horisonttiin ja läheiseltä lintutornista ehti vielä nähdä upean auringonlaskun.
Sitten olikin jo nälkä ja kahvit tulille. Olin väsänyt salaatit makkaran kera ja syksyn ensimmäiset joulutortut kahvin kanssa 🙂
Yösijan olimme varanneet Hotelli Pielisestä joka sijaitseen Lieksan Vuonislahdessa. Se oli vaatimaton hotelli mutta ihan käypä yöpymiseen. Ja mikä mukavinta, saavuttuamme pääsimme heti saunaan. Se teki terää retkipäivän päätteeksi. Iloinen yllätys löytyi myös saunaosastolta, siellä oli uima-allas. Ai että oli ihanaa 🙂
Aamulla runsaan aamiaisen jälkeen suunnistimme kohti Kolia. Kolilla onkin tullut käytyä jo useamman kerran mutta aina sinne on niin mukava palata. Ja sielläkään ei ollut tungosta turisteista tähän aikaan vuodesta.
Lumitykit oli täydessä toiminnassa tehden laskettelijoille lunta rinteeseen. Ilma oli sakeana lumisumusta.
Kotimatkalla ihailimme vielä jäätyviä Pielisen rantoja.
Valokuvausta varten piti pysähtyä myös mm. Polvijärvellä tien varrelta bongattuani vanhan ränsistyneen myllyn joka vaati ehdotonta tutkimusretkeä 🙂
Ja kävimme vielä Valamon Luostarissa syömässä että jaksoimme kotiin asti. Tietysti myös pari pulloa Valamon punaista juomaa kotiinviemisiksi lähti mukaan 🙂
Valamossa on aina niin maittavaa kotiruokaa tarjolla. Tässä salaatttia, uunimuikkuja, kasvispyöryköitä ja ohrasörsseliä 🙂 Valamon hapankaali ja kotikalja ovat kyllä niitä parhaita 🙂 Jälkiruoaksi kahvia ja iso kulhollinen omenapaistosta vaniljakastikkeen kera ❤ Ai että taas jaksaa 🙂
Varkauden kautta kotiin ihaillen auringonlaskua ❤
Kotiin päästyämme olikin jo pilkkopimeää ja illalla vielä lämmitimme saunan ja lasillisen Valamon punaista juomaa nassuun niin kyllä uni maittoi makoisasti 🙂
❤
60-luvun nahkahousut 
Taas tuli paikkoja, joissa ei ole tullut käytyä. Varsinkin Koli on ollut vuosia listalla, mutta ei ole tullut lähdettyä. Blogi kuitenkin herättelee mukavasti kokemaan kotimaankin kohteita.
TykkääTykkää
Mukavaa että blogista löytyy innostuksen kohteita 🙂 Koli on hieno kokemus niin kesällä kuin talvellakin. Ja tuo Patvinsuo vei kyllä sydämeni, sinne pitää päästä myös kesäaikaan. Ja Valamon seisovaan kotiruokapöytään en kyllästy varmaan koskaan ❤
TykkääTykkää
Kiva lukea kuulumisiasi pitkästä aikaa! Ajattele: en ole koskaan käynyt Kolilla! Upeat maisemat siellä.
Kiitos mahtavan hienoista kuvista ja mukavaa adventinaikaa! ❤
TykkääTykkää
Pitkästä aikaa, juu 🙂
Voi, kuinka monta paikkaa Suomessa onkaan käymättä. Kolilla ehtii käydä päivän reissullakin mutta kyllä siitä tulee aika raskas kun matka täältä on niin pitkä.
Kiva että kävit blogivierailulla ja ihanaa adventinaikaa myös sinulle ❤
TykkääTykkää
Voi sentään, sitähän onkin oltu ihan näilla nurkilla! Olisipa ollut hauska vaikka nähdäkin:) Nuo rantakuvat Pieliseltä tuo ihan mieleen Ahvenisen kohdan; ovatko ne siitä vai sieltä Kolin puolen rannoilta? Itse tulee aina niiltä Ahvenisen kohdilta kuljettaessa ihailtua näkymiä Kolin suunnalle. Usein tulee kyllä mentyä Uimaharjunkin kautta, jolloin se kohta jää näkemättä. Teillä oli kyllä mielenkiintoinen kierros kaikenkaikkiaan. Ja oli kyllä todella kivaa, kun täällä blogissasi oli nyt luettavaa, sinua on kaivattu:)
TykkääTykkää
Niinpä, ihan teidän nurkilla ja ajattelin sinua siellä ajellessa myös että olisipa mukava nähdä 🙂 En enää muista mistä nuo kuvat on otettu mutta jonkun kuvan kohdalla puhelimessani (siihen tulee paikannus kuvatessa) luki että Ahveninen mutta pysähdyimme useamman kerran. Nyt olen jo puhelimesta siirtänyt kuvia pois että en ehkä voi enää tarkistaa.
Kierros oli kyllä ihana ja piristävä 🙂
Kiitos kauniista sanoistasi, tässä ihan herkistyy… Blogin suhteen en uskalla luvata kovin tiivistä kerrontaa mutta yritän jotain aina välillä laittaa ja kiva että muistit poiketa, sinä ihanuus ❤
TykkääTykkää
Syksyisellä Joensuunreissullamme mietimme, että tuonne Kolille pitäisi kyllä jossain vaiheessa lähteä vähän patikoimaan. Ja tietysti taas käydä Valamossa syömässä. Siellä on mahtavan hyvää ruokaa!
TykkääTykkää
Ehkäpä käytte sitten seuraavalla reissulla Valamoa unohtamatta 🙂 Valamo on mukavasti matkan varrella. Siellä kun käy tankkaamassa niin jaksaa kotiin asti 🙂
TykkääTykkää
Tämä oli ihan uusi kansallispuisto minulle, vaikka useammassa Suomessa olevassa olenkin vieraillut…kauniita kuvia olet ottanut viikonlopun vietosta 🙂
TykkääTykkää
Kiitos 🙂 Minä kävin myös ensimmäistä kertaa tuolla Patvinsuolla ja se vei kyllä heti sydämeni ❤ Rakastan niin soita, niiden karua kauneutta. 🙂
TykkääTykkää
Patvinsuon kansallispuistosta en ollut kuullutkaan. Ja koko Pielisen itäpuoli on minulta korkkaamatta.
Erään kerran matkasin Kolille vesibussilla Joensuusta. Linjurilla takaisin. Vesireitin varrella on / oli Suomen kaunein luotsiasema, Ahvenisella, Luotsiniemen kärjessä. On ollut piloteilla hulppeat maisemat. Nykyään paikka taitaa olla yksityisomistuksessa.
Mako alko kurnimaan Valamon anteja katellessa. Onneksi on tänään tarjolla kaalikääryleitä ja pulmupuolukkaa.
Kiitos hienoista maisemakuvista. Hyvää alkavaa adventtia ☺
TykkääTykkää
Tuo vesibussilyyti olisi varmasti mielenkiintoinen. Kiitos vinkistä 🙂
Jos ajelette tuolla päin niin suosittelen kyllä Valamon pitopöytää ❤
TykkääTykkää
Vihdoin minäkin löysin tänne! Upeita kuvia Kolilta. Ja tuo Valamo ruokapaikkanakin oli hyvä vinkki. Mukavia pakkaspäiviä Sinulle;)
TykkääTykkää
Kiitos 🙂 Kiva että löysit tänne, vähän ollut monella muullakin hakusessa. Suosittelen Valamon noutopöytää jos siellä päin liikutte.
Iloa viikkoossi ❤
TykkääTykkää
Ihan mielettömän inspiroiva ja ihana postaus! Ja miten upeita kuvia, joissa silmä ja sielu lepäävät ♥ Koli ja Valamo ovat tuttuja kohteita ja veneilimme ensimmäistä kertaa viime kesänä Pielisellä. Ah mikä uskomaton hiljaisuus ja rauha siellä vallitsikaan!
Soita rakastavana haluaisin myös todella hanakasti päästä Patvinsuolle patikoimaan, mutta toistaiseksi se on vain yksi monista taaveista…
ps. blogissani on sinulle haaste 🙂
TykkääTykkää
Kiitos paljon Ansku 🙂 Patvinsuo vei heti ensikäynnillä sydämeni ❤
Ja suuri kiitos huomaavaisuudesta haasteen suhteen mutta… Kuten olet ehkä huomannutkin, tämä pistaaminen on ollut "hieman" tahmeaa muutenkin joten en lupaa mitään tässä vaiheessa, valitettavasti 😦 Pitäisi yrittää ryhdistäytyä…:)
TykkääTykkää
Upea reissu!
TykkääTykkää
Kyllä vain. Rakastuin Patvinsuohon ensi käynnistä ❤ ja siinä samalla tuli kolme mukavaa "kärpästä yhdellä iskulla". 🙂
TykkääTykkää