Retkeily on mun mielestä ihanaa mihin tahansa vuoden aikaan, se on varmasti tullutkin jo lukijoilleni selväksi 🙂 Mutta talviretkeily on vielä jotenkin erityisempää. Liekö johtuu siitä että rakastan talvea yli kaiken vai siitä että silloin ei retkeillessä häiritse itikat!
Tänäkin talvena on tullut retkeiltyä niin lähimaisemissa kuin vähän kauempanakin. Jää on ollut yksi suuremmoinen elementti joka on korostunut tänä talvena vähäisen lumen ja vesikelien myötä. Tässä joitakin kuvia jo tutuksi käyneiltä retkikohteilta joissa jää on merkittävässä asemassa.
Hitonhauta on yksi joka kevättalven lempparikohteista. Se on joka vuosi aivan eri näköinen ja värinen. Tällä kerralla jääseinämät hohtivat vihreänä. Hieman oli tullut edellisenä yönä lunta joka peitti osittain jäänpinnan.
Kalliossa on luola jonka eteen oli rakentunut jääportti.
Pieni lampi/lätäkkö rotkon pohjalla oli umpijäässä mutta jää oli pohjaan saakka aivan peilikirkasta ❤
Aiemmista Hitonhauta-retkistä voitte halutessanne lukea täältä:
Ja täältä:
Paluumatkalla näin suuria jälkiä metsässä ja arvelin niiden kuuluvan karhulle mutta Metsästäjä oli jo ehtinyt loikkia ties minne eikä kuvistani päätellen uskonut juttujani karhusta. Höh, niinkuin minä en tietäisi millaiset jäljet karhulla on. Putsattuani edellisyön lumet pois jäljestä, löytyi sen alta jopa kynsien koloja!!! Minä kyllä tiedän!
Karhuteemalla siis jatketaan retkeilyä. Karhunahas on myös aivan ihastuttava retkipaikka josta myös olen kertonut aiemminkin täällä:
https://60luvunnahkahousut.wordpress.com/tag/karhunahas/
Karhunahtaalla on myös pieni kallionjyrkänne ja sen alapuolella pieni lampi. Sen seinämät ovat myös aivan upeasti jäätyneet ja lähistöllä sijaitsee pieni koski joka pauhusi jäämassojen keskeltä.
Lähistöltä löytyy myös pieni hirsimökki ja viehättävä sauna. En tiedä kenelle ne kuuluvat mutta näyttivät autioituneilta.
Metsässä katiskat olivat kuin tilataidetta konsanaan 🙂
Päijänteen jäällä on ollut myös ihanaa retkeillä milloin potkukelkalla, suksilla tai retkiluistimilla. Tämän saaren, johon johtaa aurattu jäätie, nimi on hienosti Konjakki. Se on Jyväskylän Järvipelastusseuran tukikohta.
Päijänteen jäällä on tilataidetta vähän siellä sun täällä 🙂
Evästys ja nuotiotuli on aina yksi retkeilyn tärkeistä toimista. Päijänteen rannoilla ja saarissa nuotiopaikkoja on riittämiin 😉
Talviretkeily alkaakin olla jo lopuillaan ja alkaa kevätretkeily. Silloin mm. lintujen paluumuutto on yksi retkeilyn ihana kohokohta ❤
Iloa kevääseen!
❤
60-luvun nahkahousut 